Pimeys...
Pimeys kietoo tummaan vaippaansa turvaan,
se peittää hiljaa taivaan ja maan...Rakas ystävä ikuinen,
harso tumma, paksu tai hentoinen..
Sen takaa voi salaisesti katsella,
kurkistella..
mitä siellä näkisikään,
paljon tai ei mitään..
Pimeys silmäluomet kiinni painaa,
sen lempeys on päivältä lainaa...
Tuo tumma ystävä anteeksi virheet antaa
ja uuteen aamuun turvassa kantaa.
Pimeys saapuu aina ajallaan.
se ei petä, vaan on omalla paikallaan...
Tuota tummuvaa hetkeä odottaa tulevaksi jokainen ilta,
se unien maailmaan on lempeä silta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti