Sellainen kuin on..

Vain olla ihminen...

Hylätty eroon,
mikä johti tähän tekoon?
Jätetty ilman hoivaa,
eläkää kuten voikaa!
Kurjasti ja hyvin hurjasti!

Onko enää olemassa ketään,
joka tulisi halki myrskysään?
Ja hellästi koskettaisi,
auttaisi ja rakastaisi...
Tekisikö niin jokainen ihminen,
erilainen ja ainutlaatuinen...
Olisiko jokaisestä tähän,
edes vähän?

Yksinäisyyttä torjumaan,
vierellä horjumaan
ja tuskan torjumaan..
Olisiko ystäväksi ihan varmaan?
Saisiko hänestä oman armaan?
Mikä erottaisi ystävän aidon?
Miten saavuttaisi ystävyyden taidon?

Pitäisikö vain olla,
ja suosiolla..
yrittämättä olla enemmän kuin on..
vain olla ihminen,
sellainen kuin on...