lauantai 4. lokakuuta 2014

Ei sydämensä laulua...

Sydämen ääni ...

Ilolle ja surulle on hetkensä,
ei ole oikeaa tai väärää.
Sitä yksin ihminen, 
ei  ainoastaan määrää.

Aina ei voi aavistaa,
onko hetki huono vai hyvä,
vaan oltava on ihmisen niin valmis ja hyväksyvä...
Surun suuren hetkellä ilon joskus kohtaa.
Onneen vielä suurempaan,
murhekin voi johtaa.

Ei sydämensä laulua saa jättää laulamatta,
ei tietään, omaa polkuaan voi olla kulkematta. 
Kuule ääntä sydämen ja sanomaan sen luota,
ei se silloin sinulle pettymystä tuota.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti