Portailla...

Portaat,

niitä pitkin kulkee,
minne?
silmät sulkee...
Mihin askeleet johtaa,
mitä sitten kohtaa,
Kun portaat päättyy?

Onko vielä jokin syy,
olla matkaa jatkamatta,
tietä kulkematta?
Vai onko hyvä eteenpäin jatkaa?
Kohti tuntematonta,
 jota jokapäivä odottaa.
Ikuisuuden hetkiseksi kadottaa...

Askel askeleelta, ylöspäin tai alaspäin,
liike jatkuu ikuisuuksiin näin...
On joku uupunut,
matkan jättänyt tekemättä,
portaita pitkin menemättä...
ilman nousua tai laskua ei minnekään menoa tai tuloa,
vain suurta alakuloa...

Tiedon portaat, uskon portaat, uraportaat niitä riittää,
mutta niitä nousu ylös asti,
on kai jokin kasti,
joka paremminkin selviytyä voisi,
aina voittajaksi vahvimman toisi?

Siis portaat, ehkä ei minnekään vie kulkijaa,
silmäin sulkijaa.
Avoimena pitää olla, silmät mieli.
Nousukaan ei ole pieni,
siis opittava on sama kieli,
jota kaikki voisi ymmärtää,
toisiansa käsittää..
Yhdessä ystävinä tässä,
portailla miettimässä,
minne mennään , ylöspäin vai alaspäin,
mutta yhdessä eteenpäin, rauhassa näin...