Parantavat kyyneleet...
Pato murtuu,kuumat suolaiset kyyneleet poskille virtaavat,
silmät lasittuneina katsovat,
armoa anovat...
Suru on joskus taakka liiankin suuri,
erottaa se maailmasta kuin kivinen muuri...
Murtaa se vahvimmankin ihmisen,
ei kukaan ole täydellinen...
Kyyneleet puhdistavat sielun ja mielen,
ne kirvoittavat vaienneen kielen...
Itku ja kyyneleet ovat parantava voima,
alkaa jo sielun sävelet soida...
Kyyneleiden suolainen meri,
vettä sakeampaa on veri,
joka uudelleen elää alkaa,
ei enää näe silmissään malkaa...
Unohtuu murheet ja ohi on kyyneleet kuumat,
edessä surun jälkeen odottavat riemu ja onnen huumat...
Elämä jatkuu,
kun sen antaa jatkua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti