Talven iltahetki...
Kylmää...kädet ovat ihan jäässä,
villapipo syvällä päässä,
muutos on nyt säässä..
Hengitys höyryää...
Jäinen maa kopisee jalkojen alla,
harsopilvet lipuvat taivaalla.
Pakkanen puree poskipäätä,
lammen vedessä on jäätä.
Lehdettömänä, alastomana seisoo koivupuu,
himmeänä loistaa hopeinen kuu...
Valkoinen kuura kuunvaloa toistaa,
illan pimeyttä hetkisen poistaa.
Hyvä on ihmisen olla nyt täällä,
ulkona raikkaalla talvisäällä.
Katsella, kuunnella luonnonrauhaa,
kun mikään ääni ei ulkona pauhaa...
Talitiaisen laulun viritys,
kirkas, virkeä siritys,
kuluu tuolta lintulaudalta,
talipallon alta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti