torstai 2. lokakuuta 2014

Laivan lähtö...

Tutkimusmatkalle...

Nokka kohti tuulta,
huusi matruusi ja purjeet kiristi,
se laivan uljaan hurjaan menoon viritti...
Kuohuvat vaahtopäät kylkiin sen iski,
laivan kannella ulvoi pikkuinen piski...

Kapteeni ruoria väänsi ja laivaansa jyrkästi käänsi,
avomerelle päin...
kohti taivaan rantaa, kultaista santaa, seikkailuihin näin...

Tuuli villisti purjeita pullistaa,
kauas taakse jää jo maa...
Maihin outoihin, uusiin matka nyt käy,
ei epäilyksen varjoa mielessä näy...

Sää on niin lempeää, kuin linnunmaito,
miehillä näillä on purjehdustaito, 
rohkeus kokea uusia juttuja,
jotka ei vielä ole laisinkaan tuttuja...

Koskaan ei seikkailuihin uusiin he väsy, 
aina on mielessä uudet maat ja näky,
jossa tutkimusmatkalla, reitillä tällä, 
ei koskaan ole miehet nämä mielellä ikävällä...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti