Pelko jää...
Kylmillä tahmeilla sormillaan se hivelee tahmaisilla inhottavilla kynsillään hivelee..
Pelko nostaa ihokarvat pystyyn,
keksiikö vielä tekosyyn?
Olla menemättä,
jättää tekemättä...
Se tunkeutuu sisään ovista ja ikkunoista,
ei ennen ole tuntenut toista...
Se riipii lehdet puista,
sammuttaa valot kuista...
Se erottaa elävän muista,
lihat luista...
Se on pelko, jota ei voi hallita nyt,
joka ei enää lähtenyt,
vaan tuli olemaan ja luokse asumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti