Omin käsin...

keskellä peltoa...

Keskellä peltoa seison,
katson, kun lintuparvi ylitseni lentää,
etelään jo niiden lento kauas entää...
Katson taivaan rajaa,
siellä omaa kotimajaa...
Ylpeänä tunnen, 
olen itse tämän,
kaikki nämä omin käsin raivannut...

Monet kerrat rakkaitani vaivannut,
Nyt töihin...
on aina melkein joka kerta päivä mennyt öihin...
Mutta nämä ovat omat rakkat maat,
siellä kanssani onnen saat..
lempeyttä voimakasta ympärilles jaat...

Ahkerana olla sain,
vaan hetken viivyin kanssas vain,
nyt pitempään jo tahdon kanssasi sun olla,
nyt vaikka leirinuotiolla...
Omassa pellonreunassa,
metsäkauriita katsomassa...