Tahdon...
Perämetsien mies,
istuu hiljaa jurottaen,
penkille karvalakin pudottaen,
senhän kaikki ties,
millainen on perämetsien mies...
Hiukset harottaen, yhtään mitään varottaen,
äkkiä hän rykäisee...
ja sylkäisee...
Jotain mielessä on nyt hällä,
sanotuksi saako hetkellä tällä...
Mikä miehen mieltä painaa,
Mitä hän nyt ehkä kaipaa?
Tuijottelee vielä tovin,
sitten yrittää hän kovin...
Sanotuksi vihdoin saa...
Tahdon sua rakastaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti